Melkein pääsin kalalle

Viikonlopuksi tehdyt suunnitelmat eivät menneet ihan niin kuin Strömsössä. Tarkoitus oli kalastella perinteiseen tyyliin mökkeilyn lomassa, mutta Mitsubishi oli toista mieltä. Pari kertaa pääsin onneksi heittelemään.

Perjantai-iltana tehtiin pikareissu ja koska kalat olivat kadoksissa, räpsin muutamia valokuvia. 

Lauantai-aamuna heräsin viideltä kahvin keittoon. Tai totta puhuen kömmin sängystä ylös klo 5.15, kun kahvit oli jo keitetty ;) Aamupalaa naamariin ja kohti kalapaikkoja. Käytiin testaamassa kolme eri paikkaa, ensimmäinen ei antanut mitään, kuten ei edellisenäkään iltana. Ei edes tärppejä. 

Seuraava paikka kuhisi haukia ja yhdeksän haukea kävi rannalla. Lisäksi saatiin joitakin pannukarkeita ahvenia. Nekin lähtivät takaisin kasvamaan, koska ruokalistalle oli suunniteltu jotain muuta…

Kolmas paikka antoi 2,6kg hauen. Punnitus, pikainen valokuva ja kala takaisin polskimaan. 

                                      2,6kg hauki otti johonkin halppis-vaappuun..

Tarkoitus oli lähteä lauantai-iltana hakemaan joku mukava ruokakala, mutta auto oli toista mieltä. Mentiin sitten hyvissä ajoin nukkumaan ja nukuin ensimmäisen kerran koko kesänä mökillä hirrrmu pitkään, yli kahdeksaan.. aika luksusta, vaikka mieluummin olisin tietenkin kalastanut. Sunnuntaina saatiin pieni vuokrakottero, että päästiin kotiin ja hinausauto vei oharit tehneen Mitsun mennessään.

Laituripilkillä

Viikonloppu tuli vietettyä poikkeuksellisesti kaupungissa, joten piti keksiä jokin paikka missä purkaa paineita. Eli kalastaa. Muutaman kilometrin päässä on pitkä vierasvenelaituri, jossa on hyvä jigailla, koska pohja on kova. Laiturin päässä on lähes 10 metriä vettä, joten siinä voi myös pilkkiä. Perjantai-iltaa tuskin voi paremmin viettää.. ;)

Otan laiturille mukaan aina kaikuluotaimen, joten näen missä kohdassa laiturin alla elämää on. Vai onko ollenkaan. Ilman kaikuluotainta tapahtumat olisivat voineet jäädä vähiin tällä reissulla. Heittelyssä siitä ei kyllä hyötyä ole. Jigailin ja heittelin vaappuja jonkin aikaa, mutta ketään ei kiinnostanut. 

Siirryin sitten pilkkihommiin. Vettä oli alla 8 metriä ja pohja ihan hiljainen, vaikka kävin useasti tasapainon kanssa siellä näyttäytymässä. Kaloja näkyi välivedessä parista metristä viiteen metriin, joten suurimmaksi osaksi pilkin niissä syvyyksissä. 

Sillä aikaa kun olin heitellyt jigejä, niin sain hieman apua ottivärien kartoituksessa. Mukana olleet tasurit oli kokeiltu läpi ja sinivalkoinen kevennetty tasuri oranssilla mahalla todettu toimivaksi 50cm kuhan mielipiteellä. Samaa väriä tarjosin sitten itsekin ja parista metristä sainkin melko nopeasti tärpin: vähän pienempi kuha tuli puoli kymmenen aikaan. Enempää ei enää kaloja noussut.

Ei ehkä ergonomisinta pilkkimistä ja kaikukin tällä kertaa vanhassa kameralaukussa, joten joutui tosissaan tiiraamaan, että jotain näki :)

Homman nimi oli: saareen

Järjestyi taas mahdollisuus käydä viettämässä viikonloppu saaressa keskellä ei mitään Suomen kauneinta luontoa. Perjantai-iltana startattiin seitsemältä kohti määränpäätä, olimme päättäneet leiriytymispaikan jo etukäteen, joten matka saareen meni nopeasti. Pistettiin leiri pystyyn ja sen jälkeen pakattiin virvelit veneeseen, koska saaren vieressä olevat kalapaikat himottivat.

Yhdeksän jälkeen päästiin sopivalle matalikolle ja kaiku piirsi heti elämää veden alla. Mulla oli taas oma kaiku mukana, jonka pistin veteen aina kun pysähdyttin. Pystyin jigailemaan normityylillä ja jos veneen alla näkyi kalaa, vaihdoin vertikaaliin. Kalat olivat syömätouhuissa heti kun tultiin paikalle ja kolme kuhaa kävi veneessä lyhyen ajan sisään. Yksi kuhista (otti kelta-vihreään jigiin vertikaalijigatessa) joutui kyllä lähtemään meidän mukaan, koska keittoainekset olivat saaressa odottamassa. Syönti loppui kuin seinään auringonlaskun jälkeen, jonka jälkeen kalastettiin vielä tunti tyhjää, kunnes lähdettiin nuotion tekoon saareen.

Lauantai oli ihan uskomaton päivä kalastuksen suhteen: kahta ahventa vaille munat pataan. Koko päivän saldona siis vain kaksi ahventa! Ajeltiin ristiin rastiin ja etsittiin potentiaalisia matalikkoja, mutta kaikki penkat olivat tyhjiä. Koskaan en ole kaikua niin hiljaisena nähnyt. Valinnan varaa kaloille kyllä olisi ollut, kolme kalastajaa ja kymmeniä jigivärejä, kymmeniä vaappuja, lippoja, tasureita, peltejä… Mikä on kun ei taidot riitä, mikä on kun ei onnistu. No mutta reissu hipoi täydellisyyttä, vaikka kalasaaliit "vähän" heikohkoja olivatkin. Keitto saatiin tehtyä ja hyvää oli. Ja onneksi ei Ahtiin liiaksi luotettu ruokien suhteen, jotain vietiin sivistyksen keskeltäkin sinne.

Maisemat olivat hienoja sekä päivällä että yöllä. Ihana superkuu valaisi meidän saaren molempina öinä. Kaverilla oli kaukoputki mukana, ihan kivoja kuvia tuli kännykällä räpsittyä sen läpi…

Ahti soi...

Olen tehnyt muutamia hankintoja omiin vaappuvalikoimiin, kun omistin vaan kolme vaappua aiemmin. Sain edullisesti vaappupaketin, jossa osa on uusia ja osa käytettyjä. 

Mulle jigit ovat tutumpia, joten "vaappuilu" vaatii vielä jonkin verran, tai siis hirvittävän paljon, harjoittelua. Ensinnäkin kaikki vaaput näyttävät samalle, en ikinä osaisi nimetä jotain vaappua tai valmistajaa kuvan perusteella. Katsoin huuli pyöreänä lasten kalastusmestari ohjelmaa, jossa lapset tunnistivat huikean määrän vaappuja. Ja minä olin nevahööd niistä. 

Minun naapurissa asuu kalastuksesta tosi paljon tietävä tuttava, joka on kertonut mulle kaikennäköistä sekä vaapuista että kalastuksesta. Olen saanut häneltä hyviä vinkkejä ja yhtä vinkkiä kokeilin perjantaina, kun tilanne sopi siihen hyvin. Yksi aiemmin omistamastani suuresta kolmen vaapun kokoelmasta on valkoinen vaappu, jolla on punainen pää. Koskaan en ole sillä saanut tärpin tärppiä. Tuttava kertoi kokemuksiensa perusteella punavalkoisen toimivan parhaiten auringon laskun ja nousun aikaan, joten perjantai-iltana kesken jigailun mulle tuli vinkki mieleen. Vaihdoin punavalkoisen vaapun ja siihen asti tärpitön ilta antoi illan ensimmäisen kalan, kuhaherra numero 47 (cm). Kala jäi myös illan viimeiseksi, vaikka joitain tärppejä jigeihin vielä tulikin.

Lauantai-aamuna kurvattiin kalapaikoille kuudelta ja äkkiä punavalkoista veteen. Oltiin auringon noususta myöhässä jonkin verran, ehkä siksi väriyhdistelmä ei enää toiminut ;) Kokeilin toista uutta vaappua, Storm Hot'n Tot, johon rakastuin heti. Vaappu lentää hyvin ja ui todella erikoisesti. Mielipuolisesti :) Ihailin vaapun uintia kun kelasin rantaa kohti, ja juuri kun olin nostamassa vaappua vedestä, kuha tarrasi kiinni. Tällä kaverilla oli mittaa 49cm. Olin iloinen soppakaloista, muut ainekset keittoon kun oli jo hankittu. Luotto Ahtiin oli kova lauantain lounaan osalta. 

                      

Viikonloppu oli mukava; kelit kohdillaan, ruoka kohdillaan ja kalallekin pääsi muun mökkeilyn lomassa.