Ihmeidentekijä

Viime viikkojen kalastusreissut ovat suuntautuneet eräälle lähellä sijaitsevalle ponttoonisillalle. Siihen on nopea mennä, ja siinä on hyvä heitellä vieheitä ja jigejä. Olen käynyt sillalla vähintään kerran viikossa. 

Kalastus on mukava harrastus, koska siinä voi aina oppia uutta. Varmasti jokaisella reissulla tulee tehtyä uusia havaintoja tai johtopäätöksiä. Jos kala ei syö, niin päässä alkaa raksuttamaan, että mitä kokeilla seuraavaksi. Jos esimerkiksi vaaput tai lipat eivät anna tärppejä, voi kokeilla jigejä. 

Jigeistä löytyy pienempiä ja isompia malleja, jigipäitä on eri painoisia ja koukkukokoja on useita. Viimeisimmällä reissulla vaihtelin jigien väriä ja lopulta löytyi oikea väri, johon alkoi tulla tärppejä. Jigi oli matojigi, joten se oli malliltaan pitkä, ehkä siinä tilanteessa liiankin pitkä, koska kalat eivät tarttuneet koukkuun vaan söivät pyrstöä. Leikkasin sitten jigistä pienen palan pois ja vaihdoin jigipään hieman kevyempään. Eipä se auttanut mitään, mutta olisi voinut auttaa :) Kalastuksessa ei ole oikeita tai vääriä tapoja kalastaa, vaan kaikennäköiset tyylit ja ideat saattavat toimia. Saattavat.

Elämäni kaksi suurinta ahventa olen saanut pilkkimällä. Kilo ei ole (vielä) mennyt rikki, mutta lähellä on käyty. Molemmat kalat tulivat lammista. Suurin ahven, jonka jäälle olen nostanut, oli 967 grammaa. Pilkin kaikuluotaimen kanssa ja näin, että jään alla oli kaloja. En saanut niitä kiinnostumaan oikein mistään, joten pilkkirasiaa katsoessani päätin tehdä kokeilun: laitoin kevyen lusikkauistimen siimaan (olin aiemmin tehnyt lusikkauistimeen teippaukset hologrammiteipillä). Lusikkauistimesta oli otettu koukku pois. Koukun tilalle pistin n. 15cm pitkän tapsin, johon solmin kiinni mikrotasurin. 

Alla oli vettä 7 metriä ja kun lähdin laskemaan viritystäni kohti pohjaa, en kerennyt laskea kuin pari metriä, kun pohjasta lähti "paksu viiva" eli suuri kala kohti pintaa. Pysäytin vieheen siihen ja jäin odottamaan tärppäisikö. Kala ui suoraan vieheen luo ja tarrasi kiinni. Enää tarvitsi vain nostaa kala jäälle. 

Toiseksi suurin ahven (920g) tuli myös vähän erikoisella ottipelillä. Olin ostanut aiemmin talvella pienen mikrotasurin, jolla oli iso maraboupyrstö. Olin uittanut tasuria ties miten paljon, mutta en ollut saanut siihen koskaan tärppejä. Inhosin tasuria jo pikkuisen, kun se kuitekin ui hyvin ja oli hyvän kokoinen ja värinen. Miksi se ei kelvannut.. Eräänä iltana parturoin tasurin pyrstöä vähän, kun epäilin voisiko suuri pyrstö pelotella kalat tiehensä. Lisäksi liimailin pikaliimalla tasurin mahaan pieniä timantteja. 

Seuraavana aamuna lähdin pilkille ja taas oli tuttu tilanne jäällä, kaiku piirsi kaloja alle, mutta ne eivät ottaneet mihinkään. Vettä oli alla nelisen metriä. Päätin kokeilla inhokkitasuria, kelpaisiko se tuunauksen jälkeen kaloille. Hyvä, että ehdin laskea tasurin veteen, kun pohjasta lähti tuttuun tapaan paksu viiva viehettä vastaan. Pysäytin tasurin ja jäin odottamaan tärppiä. Kala ui suoraan vieheen luokse ja otti kiinni, ja taas oli jäljellä vain kalan nostaminen jäälle. 

Myös elämäni ensimmäinen ja isoin siikani tuli tuunatulla systeemillä. Eräänä talvi-iltana kiinnostuin siian pilkinnästä, koska tiesin, että lammella johon seuraavana aamuna olin menossa, on siikoja. Luin netistä vinkkejä siian pilkintään ja eräs vinkki oli, että siimaan laitetaan lusikkauistin, jonka alle laitetaan morreja siimaan muutaman kymmenen sentin välein. Tein sitten sen tyylisen siikapilkin itselleni ja jälleen kerran oli tuuria matkassa, kun jäälle pääsin. En kerennyt kauan pilkkiä, kun epäilin morrin jääneen pohjaan kiinni, vettä kun oli alla maksimissaan pari metriä. Silloin ei vielä kaiku ollut kuvioissa mukana. Yritin saada morrin irtoamaan pohjasta ja kyllähän se sitten tulikin lopulta jäälle tuoden mukanaan 1,224kg painoisen siian. Aloittelijan tuuria..

Tämän kirjoituksen otsikko tulee siitä, että ponttoonisillalla eräs herra tuli pari viikkoa sitten jututtamaan ja kertoi kalastaneensa sillalla paljon. Hänellä oli myös vene rannassa, joten oli kalastanut sillä alueella useita vuosia. Hän sanoi, että jos tästä ei saa haukia, niin se on ihme. Olen nyt aika monta mp-reissua sinne tehnyt, joten aika ihmeidentekijä olen, että niin varmasta haukipaikasta olen tyhjin käsin jo useamman kerran selvinnyt. Kyseinen herra kertoi myös hyviä vinkkejä alueesta ja parista muustakin hyvästä kalapaikasta lähellä. Aina kun joku tulee juttelemaan kalastuksesta, niin kuuntelen korvat höröllään kaiken mahdollisen. Kalajuttuihin kun ei voi kyllästyä koskaan :)

40 (teko)syytä, miksi kala ei syö

Kalasteltu on, mutta koko syksy on ollut hiljaista saaliiden suhteen. Heitellessä on siis ollut aikaa miettiä jos jonkinnäköistä asiaa, esimerkiksi sitä, miksi ne kalat eivät syö!? Tässä lista, johon olen kirjoittanut potentiaalisia syitä kalojen syömättömyydelle. Siitä on aina hyvä poimia jokin selitys MP-reissuille.

1. Kaloilla ei ole nälkä.

2. Vieheen väri on väärä.

3. Vieheen koko on väärä. 

4. Vieheen uinti on liian nopea.

5. Vieheen uinti on liian hidas.

6. Viehe ui liian pinnalla.
7. Viehe ui liian syvällä.

8. Siiman väri on väärä.

9. Siiman paksuus on väärä.
10. Kelausnopeus on väärä. 

11. Kelaaminen on liian monotonista. 
12. Ilma on liian aurinkoinen.
13. Ilma on liian pilvinen.
14. Ilma on liian sateinen.
15. Ilma on liian lämmin.

16. Ilma on liian kylmä. 
17. Vesi on liian lämmintä.
18. Vesi on liian kylmää.
19. Ilmanpaine on liian korkea.
20. Ilmanpaine on liian matala.

21. Ilmanpaine on liian tasainen. 
22. Ilmanpaine on liian jyrkässä nousussa/laskussa.
23. Ilmanpaine on liian loivassa nousussa/laskussa.
24. Tuulee.
25. Ei tuule.

26. Tuulee väärästä ilmansuunnasta.
27. On täysikuu.
28. On uusikuu.
29. On puolikuu.
30. Kuu on sirppi.

31. Paikka on liian syvä.
32. Paikka on liian matala. 
33. Vesi on liian kirkasta.
34. Vesi on liian sameaa. 
35. Vesistö on liian rehevöitynyt.

36. Pohjan muodot ovat liian tasaiset.
37. Pohjan muodot ovat liian epätasaiset. 
38. Pohja on liian pehmeä.
39. Pohja on liian kova. 
40. Et osaa kalastaa.

Jos/kun kalaa ei tule, onneksi on olemassa tämmöistä herkkua :)

Pekonilla höystettyjä haukipihvejä

Tulipas siis hommattua lihamylly, kun tarjouksesta sellaisen bongasin. En viitsinyt puolta omaisuutta laittaa myllyyn kiinni, koska käyttö on aika satunnaista. Löysin Electroluxin lihamyllyn alle 90 eurolla, joten pistin kärryyn ja toin kotiin.

Kalassa olen käynyt aina kun olen ehtinyt. Nyt olen ehtinyt aika useinkin, joten olen heitellyt ranteeni kipeiksi. Mutta kun ei malta olla poiskaan, jos pääsee. Tällä viikolla olen käynyt parina iltana heittelemässä, ei ehdi kauan olla, kun tulee jo hämärä. Eli talvi se tulla jolkottaa :)

Torstai-iltana käväistiin eräällä ponttoonisillalla, josta sain pihvien raaka-aineeksi reilun puolitoista kiloisen hauen. Perkasin kalan saman tien, niin ei tarvinnut tulla kotiin sotkemaan. Kotona irroitin vaan nahat, huuhdoin fileet ja pistin kylmään.

Sen jälkeen ehdin vielä lukea lempilehteäni, mulle ei muita "naistenlehtiä" tulekaan, kuin tämä :)

Perjantaina sain nauttia vapaapäivästä mukavasti rentoutuen. Lähdin siis kalaan. Haukipihvit kaipasivat vielä vähän lisää raaka-ainetta ja kovin odotuksin lähdin haukia narraamaan. Valkeisenlampi oli tuttuun tapaan nätti, mutta hiljainen. Ei tärppiäkään.

Ponttoonisilta oli viimeinen oljenkorsi ja pari haukea olikin kiinni, mutta se "ruokakala" sai taisteltua itsensä irti. Arvasinkin sen jo myöhästyneen vastaiskun aikaan. Paljon tuli erilaisia vaappuja ja lippoja kokeiltua, mutta ainoastaan vihreäsävyinen jigi antoi tärppejä. Ai niin, sainhan minä jigillä yhden kolmesataa grammaisen ahvenen, jonka piilotin haukipihvitaikinaan. Salainen ainesosa :)

Lihamylly on kyllä hyvä keksintö, melkein harmittaa etten ole sitä jo aiemmin hankkinut. Haukifileet menivät tosi nopeasti läpi ja hienonsin ne kahteen kertaan. Pistin fileet myllyn läpi vuorotellen pekonien kanssa.

Taikinamassaa tuli ihan reippaanlaisesti, kun kaivelin vielä pakastimesta kesällä pyydettyjä haukia lisäksi, yhteensä neljä haukea pistin massaan. Ja kolme pakettia pekonia :) Ohje Mika Vornasen haukipihveihin löytyy täältä, itse muokkasin ohjetta hieman, koska tein jauhottoman version taikinamassasta. Osan pihveistä kyllä leivitin tattarijauhoilla.

"Viinitonkka" kuvausrekvisiittaa ;)

Ajattelin, että lihamyllyn käyttäminen on vaivalloista ja hidasta, mutta todellisuudessa se oli pihvien tekemisen nopein osuus. Muutama tunti vierähti kokonaisuudessaan, pihvejä kun tuli vahingossa tehtyä lähes 70 kpl. Nyt ois ruokoo tarjolla :)

Kalastustaito on rikki

Ei ole muuta syytä enää tälle kalattomuudelle. Joka päivä olen käynyt kalassa, mutta munapataa on ollut ruokalistalla siitä huolimatta. Torstai-iltana töiden jälkeen kävin kolme tuntia heittelemässä. Pari paikkaa tuli testattua, joista toinen oli 400 metriä pitkä aallonmurtaja. Olin siis lähes keskellä Kallavettä, mutta silti onnistuin välttämään tärpit. 

                

Perjantaina aamulla kävin laituripilkillä, jossa vajaan kilon hauki kävi tasuria maistelemassa. Siihenpä jäikin aamupäivän tapahtumat. Perjantaina illalla käytiin muutama tunti heittelemässä vesisateessa "kalavarmassa" paikassa ja taas onnistuin nollatärpeillä koko illan kalastamaan. 

Lauantai-iltana perinteisen paikan testaus, joka ei ole kylläkään viikkoihin antanut kalaa. Eikä se paikka pettänyt tälläkään kertaa, 0 tärppiä. 

Sunnuntai-aamuna päätettiin testata ihan upouusi paikka. Muutaman heiton jälkeen pieni hauki kävi rannassa. 

Kalojen hiljaiselon vuoksi ajateltiin vaihtaa paikkaa tutummille vesille, mutta vielä ehdin yhden pienen tärpin saamaan. Kala olikin ihan outo tuttavuus ja googlen avulla tunnistettiin säyneeksi, kai :) Pitihän se kuitenkin kuvata ja punnita ennen vapauttamista, 710 grammaa. Mutta totta puhuen ei se hirveästi mieltä lämmittänyt, olisi edes ollut ahven.. 

                             

Aamupäivää oli vielä jäljellä, joten yksi paikka kokeiltiin vielä. Neljän tunnin jälkeen oli saaliina vain yksi kiloinen hauki. Hauki otti hologrammifoliolla tuunattuun lusikkauistimeen. Otin hauen kuitenkin mukaan, kun vihdoinkin sain lihamyllyn hommattua. Pääsee maistamaan haukipihvejä :) 

Viiden päivän putki takana

Kalassa on tullut käytyä, mutta aika huonoin tuloksin: MP-reissuja ja pieniä haukia. Viime perjantai-iltana testattiin vakiolaituri kaikuluotainten kanssa, mutta ainoa tapahtuma oli muutaman sekunnin kevennetyssä tasapainossa viihtynyt hauki. Vettä oli alla kahdeksan metriä ja olin juuri saanut kaikuluotaimen viritettyä ja lähdin laskemaan tasapainoa veteen, niin hauki tarrasi ihan pinnasta kiinni. Onneksi hauki irrotti rimpuilemalla itse itsensä, kun tarkoituksena oli vapauttaa kala kuitenkin.

Lauantai-iltana käväistiin mökkeilyn lomassa pari tuntia heittelemässä eräällä toisella vakiopaikalla, tyylipuhdas MP-reissu. Ei kerrassa mitään.

Sunnuntai-aamuna herätys oli vähän normaalia myöhemmin, kun aurinkokin nousi "vasta" kuuden jälkeen. Viisi tuntia ja kolme paikkaa, saaliina muutama hauki ja ahven. Tällä kertaa kaikki takaisin kasvamaan. Bete Lotto oli päivän ottipeli.

Alkuviikosta töiden jälkeen pientä rentoutumista virveli kädessä. Maanantai-iltana testattiin Valkeisenlampi, joka keväällä antoi pari kirjolohta. Lampihan sijaitsee keskellä kaupunkia, on vapaakalastusaluetta ja lisäksi siellä on vaikka mitä kalalajeja, mm. ahven, hauki, siika, särki, suutari, Siperian sampi ja silloin tällöin lampeen istutetaan kirjolohia. Kuulostaa hyvältä, mutta ei ne kalat sieltä niin helposti nouse. Ainakaan minulle. Maanantaina sain sentään yhden tärpin, eli toivoa on :)

Tiistaina heitettiin pieni reissu sillan alle, saaliina yksi kasvuaan jatkava hauki. Nätti ilma, mukavaa seuraa ja mahtava täysikuu, mitäpä sitä ihminen muuta voi toivoa. (No kaloja tietenkin!)